Lokakuun ensimmäisenä päivänä vietettiin Kiinassa maan kansallispäivää. Tiananmenin aukiolla Pekingissä oli hulppeat paraatit, kuten olette ehkä vastaanottimistanne siellä kotisuomessa kuulleet ja nähneetkin. Joka vuosi kansallispäivän jälkeen on kiinalaisilla vapaa viikko töistä, jonka aikana koko kansakunta on liikekannalla. Kiinaan matkaavia neuvotaankin välttämään varaamasta lomamatkaa kansallisten lomapäivien aikaan, sillä hotellit ovat täynnä matkaavia kiinalaisperheitä ja juna-/bussilippujen ostaminen on työn ja tuskan takana.

Myös minulla oli kahdeksan päivää lomaa kyseisten kansallispäivän jälkeen. Näin jälkikäteen ajateltuna voisin todeta, että viisainta olisi varmaan ollut lukittautua neljän seinän sisään oman mielenrauhani säilyttämiseksi. Näin en kuitenkaan tehnyt, sillä olisihan kahdeksan pitkää päivää Shanghain kämpällä ollut hukkaan menetettyä aikaa.

Lomakohteeni sijoittui Xi’anin kaupunkiin, joka sijaitsee noin 1500 kilometriä luoteeseen Shanghaista. Matkaan lähdin yhdessä romanialaisten kämppisteni Ancan ja Octavian kanssa, lisäksi mukaan lähti kaksi muuta IASTEn harjoittelijaa, romanialainen Alex ja englantilainen Nick. Aloimme suunnitella matkaa Ancan kanssa hyvissä ajoin jo kuukautta ennen matkaa, mutta junalippujen hankkiminen osoitti, kuinka hankalaa asioiden organisointi voi Kiinassa olla. Saimme kuin saimmekin ostettua junaliput Shanghaista Xi’anin kaupunkiin, mutta takaisin pääsystä meillä ei ollut varmuutta, sillä paluuliput meidän oli mahdollista ostaa vain itse matkakohteesta! Lähdimme siis matkaan hyväuskoisina toivoen, että lippuja takaisin Shanghaihin on vielä vapaana lomaviikon lopulla.

 

Matkapäiväkirja 3.9. - 9.9.2009

3.9.2009 Shanghai – Xi’an

Klo 12:16

Lähdemme matkaan Shanghain rautatieasemalta. Junamatka Shanghaista Xi’aniin kestää 21 tuntia. Olemme valinneet lentomatkan sijaan junan, sillä se on ylivoimaisesti halvin tapa matkustaa, vaikka parin tunnin lentomatka olisikin nopeudessaan mukavin. Opiskelijabudjetilla mennään, joten meillä on yläpedit hard sleeper-luokasta. Makuuvaunuluokan nimi kalskahtaa kovalta, mutta sitä se ei kuitenkaan ole. Pedit ovat pehmeät, mutta sana hard sleeper johtuu siitä, ettei nukkujilla ole omia loosseja vaan kyseessä on avovaunuosasto. Soft sleeper -luokan tiketit olisivat olleet selkeästi suolaisemman hintaiset.

Juna vaikuttaa siistiltä, mutta vessoissa on kiinalaiseen tyyliin kyykkypöntöt, joista en erityisemmin perusta. Myyjätär kiertää vaunuineen kauppaamassa purtavaa. Teetä ja pikanuudeleita varten junassa kuumavesiboileri, josta saa hakea ilmaiseksi vettä. Taidan ottaa päiväunet, jotta aika kuluisi nopeammin. Valvoin viime yön miltei kokonaan siinä toivossa, että junassa nukuttaisi makeasti. Olemme onnekkaita, sillä alapetien matkustajat näyttävät rauhallisilta, lounasta syövä vanha pariskunta, nukkuva nuori nainen ja kirjaa lukeva kiinalaispoika.

 

 

Klo 16:10

Heräsin juuri, patja tuntuu sittenkin kovalta ja sängyssä on ahdasta. Kuulen, kun Octavian juttelee jonkun kiinalaisen kanssa. Kuuntelen hetken, kiinalainen puhuu yllättävän hyvää englantia. Taidan liittyä seuraan ja syödä eväitä.

Klo 20:00

Neljä tuntia valvomista, maisemien katsomista ja lukemista. Ylitimme hetki sitten Jangtse-joen Nanjingin kaupungin kohdalta. Kiinalainen pappa seuraa alapedistä mielenkiinnolla, kun pelaamme korteilla Macauta.

 

4.9.2009. Xi'an

Klo 8:00

Aamuherätys 10 tunnin ”levon” jälkeen. Kiinalainen musiikki soi vaunussa, ihmiset syövät aamupalaa. Aurinko paistaa kauniisti. Anca on herännyt meistä ensimmäisenä ja ottaa valokuvia maisemista. Alan valmistautumaan päivään.

 

 

Klo 10:00

Juna saapuu Xi’aniin, joka on Shaanxi provinssin pääkaupunki Kiinassa. Xi'an on yksi Kiinan historian merkittävimpiä kaupunkeja, sillä se on mm. ollut 13 eri dynastian pääkaupunkina, joten kaupunki on historiallisesti miltei merkittävämpi kuin Peking. Kaupunki oli myös silkkien pääte- ja alkupiste. Kaupunki on suomalaisella mittapuulla suuri, sillä sen metropolialueella on noin 7 miljoonaa asukasta.

Heti asemalle saavuttuamme marssimme lipunmyyntiin ostamaan liput ylihuomiselle matkalle Xi’anista seuraavaan kohteeseemme Zhengzhouhun. Onneksi lippuja oli vielä jäljellä! Tarvitsemme vielä liput Zhengzhousta takaisin Shanghaihin, mutta ne meidän on ostettava Zhengzhousta.

Voihan rotta! Meidän täytyy lähteä etsimään hotellia jalan, sillä kukaan ei muistanut tulostaa hotellin osoitetta! Octavialla on jonkinlainen mielikuva hotellin sijainnista, sillä hän tarkisti sen Google Mapista toissapäivänä.

 

Klo13:45

Aamupäivä on ollut hikinen ja väsyttävä. Tunnin etsinnän jälkeen löysimme viimein hotellin. Otimme päiväunet, sillä kukaan meistä ei nukkunut kovin hyvin viime yönä. Olen syönyt tänään vain yhden päärynän ja hiukan sipsejä.. Nyt viimein syömään ja katsomaan nähtävyyksiä!!

 

Klo18:30

Olemme Xi’anin muslimi korttelissa. Istun alas hetkeksi kirjoittamaan matkapäiväkirjaani alueella sijaitsevan moskeijan puutarhassa (Great Mosque). Ilta hämärtyy ja turisteja ei juuri ole. Moskeijassa on harras tunnelma. Minareetista kuuluu muslimien rukouskutsu, mutta muuten on hiljaista. Päivä on mennyt kaupungissa kävellessä, mutta ehdimme käydä vain muutamassa nähtävyydessä. Lähdemme pian takaisin muslimikorttelin ostoskaduille, joka on muuttunut iltavalaistukseen. Tunnelma kaduilla on kaoottinen mutta mielenkiintoinen. Myytävänä on kaikennäköistä pikkutilbehööriä ja ruokaa. Ostin sieltä aiemmin kuivattuja sokeroituja hedelmiä. Nyt on kuitenkin nälkä ja lähdemme etsimään ravintolaa.

 

 

5.10 Xi’an

Klo 9:30

Olemme lähtövalmiina turistikierrokselle. Varasimme eilen reissun terrakottasoturikaivauksille ja keisari Qin Shi Huangdin mausoleumille. Kulkuvälineenä meillä on minibussi, opas puhuu hyvää englantia. Sää näyttää suosivan, aurinko paistaa ja on hellettä. Edessä on pitkä päivä nähtävyyksillä.

Klo 20:00

Olemme taas muslimikorttelissa etsimässä ravintolaa. Olen nälkäinen. Päivä oli onnistunut, vaikkakin terrakotta armeija oli hiukan tylsähkö. Se on kuitenkin MUST nähtävyys Kiinaan matkaavalle. Länsimaalaisia turisteja ei täällä juurikaan näe, minkä vuoksi porukkamme aika eksoottinen nähtävyys pikkukaupungeista matkaaville kiinalaisturisteille. Terrakottasotilaita kuvaillessani eräs kiinalainen nainen tuli kysymään, josko voisin pidellä hänen vauvaansa hetken. Hän halusi ottaa minusta ja vauvasta kuvan! Kerrassaan omituista, mutta tein työtä käskettyä. Saapahan kiinalaispaapero vuosia myöhemmin ihmetellä kuvaa, jossa hän poseeraa yhdessä länsimaalaisen tätinsä kanssa…

 

 

Terrakottasotilaita...

 

ja terrakottakeisari!

 

6.10 Xi’an - Dengfeng

Klo 15:30

Lähdemme Xi’anista kohti Dengfengin pikkukaupunkia. Olemme kiertäneet tänään nähtävyyksillä. Söimme aamupalan mäkkärissä ja otimme vielä mäkkärieväät mukaan junaan, sillä saimme kaikki eilen illalla yliannostuksen etnisestä ruuasta mongolialaisesta Hotpot-ravintolasta, joka ei hygieenisyydellä loistanut… Tämän päivän päämääränämme on siis Dengfeng, jonne suunnittelimme pääsevämme ottamalla ensin junan Zhengzhou-nimiseen kaupunkiin ja sieltä bussin Dengfengiin. Varaamamme hostellin emäntä, Coco, lähetti kuitenkin Octavialle juuri tekstiviestin, jossa lukee, ettemme kuulemma ehdi illan viimeiseen bussiin Zhengzhoussa! Meidän on sen sijaan jäätävä pois Zhengzhouta edeltävällä pysäkillä ja otettava sieltä taksi Dengfengiin.

Klo 21:00

Vaunuihin ei kuulu minkäänlaisia kuulutuksia ja konduktööri ei puhu englantia, mutta käsittääksemme juna on tunnin myöhästä aikataulusta. Ulkona on pimeää, vettä sataa ja juna puksuttaa kohti tuntematonta. Tunnelma keskuudessamme on hiukan apea, mikä johtunee rasittavasta päivästä ja siitä, ettei meillä ole varmuutta, miten pääsemme Dengfengin hostelliin.

 

Klo 21:50

Juna saapuu viimein asemalle, jolla meidän on poistuttava junasta. Vettä sataa ja lähdemme etsimään taksia. Ongelmia tuottaa se, että meidän täytyy ottaa kaksi taksia, sillä meitä on viisi ja jokaisella on rinkat. Meidät piirittää kolme kiinalaisnaista, jotka innokkaana koettavat kyselevät, minne olemme matkalla. Onneksi Alex osaa hiukan kiinaa. Naiset juoksevat kintereillämme ja heittävät ilmaan tarjouksia siitä, mitä maksaisi matka Dengfengiin minibussilla. Olen hämilläni siitä, mitä tapahtuu, sillä romanialaiskolmikko on ottanut ohjakset. Kommunikointikielenä on sekalaisesti kiina-romania-englanti. Naiset pitävät korkeaa hintaa minibussille 500 yuania (50e) tunnin matkasta. Kiinalaisella mittapuulla matka on kallis, joten emme anna periksi. Käännymme kannoillamme ja suuntaamme taksitolpalle, naiset juoksevat perässämme ja alentavat hintaa. Saamme hinnan putoamaan 350 yuaniin (35e). Hyväksymme hinnan ja naiset tilaavat meille minibussin ja kuljettajan.

 

Klo 22:15

Lähdemme matkaan kohti Dengfengiä. Istun minibussin takapenkillä Nickin kanssa, romanialaiset istuvat edessä. Yhtäkkiä kuljettaja pysäyttää bussin, sanoo jotain kiinaksi ja jättää meidät autoon tien pientareelle. Matkateko vaikuttaa toistaiseksi tragikoomiselta, ja edessä on vielä ainakin tunnin matka. Kuljettaja palaa autolle muutaman minuutin kuluttua yhdessä kiinalaisnaisen kanssa. Mikähän vaimoke lienee. Nainen istuutuu auton takapenkille minun ja Nickin väliin. Ulkona on pimeää ja vettä sataa edelleen. Tie on kuin pottupelto ja pääni hakkaa takalasiin. Penkeissä ei tietenkään ole niskatukia turvavöistä puhumattakaan. Vastaantulevien autojen valot häikäisevät silmiäni, joten katselen mieluummin maisemia sivuikkunasta. Ulkona näyttää olevan vain metsää ja peltoja, yksittäisten talojen valot loistavat pimeydessä. Ärsyttävä kiinalainen musiikki raastaa hermojani ja puristan sylissä olevaa rinkkaani. Mietin, mahdammeko selvitä tästä matkasta ehjin nahoin.

 

Klo 23:15

Automatkasta on selvitty tähän mennessä kolhuitta ja naarmuitta. Ajelemme pitkin Dengfengin katuja. Kuski katsoo lappuun raapustettua osoitetta yhä uudelleen ja uudelleen. Viimein hän pysäyttää auton ja kysyy ohikulkijalta neuvoa, sillä hän osaa perille. Ohikulkija viittoo oikealle ja huutaa vesisateessa ohjeita kiinaksi.

Viimein löydämme hostellin! Kuski pysäyttää auton ja hyppään kalpeana autosta. Selvisimme hengistä ja olemme, missä pitääkin! Usein minusta tuntuu, että elän kuplan sisällä täällä Kiinassa. Olen kuolematon ja haavoittumaton, odotan peloissani, milloin kuplani puhkeaa..

Alex istuu vielä autossa ja kinastelee kuskin kanssa. Meillä ei ollut antaa tasarahaa (350yuan), joten Alex antoi 400 yuania vaihtorahan toivossa. Kiinalaiseen ei ole luottamista, kuski ei suostu antamaan 50 yuania takaisin. Hostellin emäntä, Coco, juoksee pihalle ja kauhistelee, että olemme maksaneet liikaa minibussista. Olisimme kuulemma helposti saaneet kaksi taksia 200 yuanilla! Hän koettaa parhaansa keskustella kuskin kanssa, mutta äijä ei suostu antamaan meille vaihtorahaa, joten matkan hinta 400 yuania (40e). Onneksi hostelli sentään vaikuttaa siististä ja viihtyisältä. Sammun varmasti kuin saunalyhty petiin päästessäni, päivä on ollut uuvuttava.

7.10 Dengfeng – Shaolin Temple - Zhengzhou

Klo 9:30

Herätys uuteen päivään. Coco on keittänyt kahvia ja valmistanut kiinalaisia hampurilaisia, joita monet kiinalaiset syövät aamupalaksi. Tunnelma kylässä tuntuu pysähtyneeltä suurkaupunkien vilinän jälkeen. Tämän päivän ohjelmassa meillä on vierailu Shaolin Temppelille, joka on tunnettu Shaolin Kung fusta.

 

 

 

Klo14:30

Saavuimme bussilla Shaolinin temppelille, joka sijaitsee kauniin ja Songshan vuoren kupeessa. Temppelin sanotaan olevan yksi Kiinan tunnetuimmista buddhalaisista temppeliluostareista. Sitä pidetään sekä Shaolin Kung fun että Zen Buddhalaisuuden syntypaikkana. Tunnelma alueella on mystinen, sillä ilma on sumuinen ja viileä. Raikas vuoristoilma tekee minulle hyvää. Temppelivisiitin jälkeen aiomme ottaa kaapelihissin vuorelle ja kävelemme loppumatkan huipulle. Songshan-vuori on yksi seudun korkeimmista yli 1500 metriä meren pinnasta. Valitettavasti sankka sumu estää näkymät kauas vuorelta.

 

 

 

 

Paikan kuuluisa "Pagoda-metsä"

 

 

 

Minä ja kiinalaiset turistitytöt näköalatasanteella. Tytöt halusivat ottaa kuvan kanssani ja laittoivat minullekin puuhelmet kaulaan koristeeksi... :) Huomatkaa, kuinka pitkiä kiinalaistyttöjä!

 

Songshan vuoren huipulla

Klo 18:00

Bussimme Dengfengistä lähtee kohti Zhengzhouta, matkan on tarkoitus kestää 4 tuntia. Ulkona on ja autossa on pimeää. Matkakumppanini vaikuttavat nukkuvan. Minä syön eväitä ja katselen typerää japanilaista leffaa, jonka kuski laittoi pyörimään ennen lähtöämme. Matkanteko käy rauhallisesti ja liikennettä tuntuu olevan yllättävän vähän.

 

Klo 21:45

Bussimme saapuu Zhengzhoun miljoonakaupunkiin. Suunnitelmanamme on vaihtaa täällä seuraavaan bussiin Shanghaihin. Kaupungissa vaikuttaa olevan helvetti valloillaan, sillä liikenne on pahoin ruuhkautunut ja ihmismassat vyöryvät kaduilla. Vettäkin näyttää satavan.

Klo 22:00

Olemme Zhengzhoun linja-autoaseman lipunmyyntipisteessä. Lipputiskin nainen kertoi juuri, ettemme saa enää tälle päivää bussia Shanghaihin, kaikki bussit ovat täynnä ja jouduimme ostamaan liput huomiselle iltapäivälle! Kukaan meistä ei ole tyytyväinen tilanteeseen, sillä meillä ei ole yöpaikkaa varattuna ja kaduilla vellovista ihmismääristä päätellen hotellin saaminen ei tule olemaan helppoa. Lähdemme etsimään internet-kahvilaa, jotta voisimme selvittää hotelleja, joissa on vielä vapaita yöpaikkoja.

Klo 22:30

Hotellien selailu internetin kautta ei tuottanut tulosta, sillä kaikki hotellit tuntuvat olevan täynnä. Ei auta muu kuin lähteä etsimään yhtä hotellia, jota suositeltiin Lonely Planetin matkaoppaassa. Ehkä siellä on englannin kielen taitoista henkilökuntaa, joka ohjaa meitä eteenpäin, mikäli heillä ei ole vapaita huoneita. Porukkamme jakautui kahteen taksiin. Nick ja Alex lähtivät ensimmäisellä taksilla ja minä, Anca ja Octavian toisella. Huonoa onnea taas… Tämä on niitä päiviä, jolloin ei olisi kannattanut herätä ollenkaan. Taksikuski pysäytti juuri taksimme keskelle tietä. Auton takarengas puoltaa ja nyt kuski, tee-se-itse-miehenä, korjaa vikaa vesisateessa.

Klo 23:00

Yöpaikan etsintä ei ole vieläkään tuottanut tulosta. Löytämämme hotelli oli täyteen buukattu ja henkilökunta puhui huonoa englantia. Kävelemme ympäri kaupunkia kyselemässä vapaita huoneita eri hotelleista.

Klo 23:20

Wuhuu, yöpaikka löytyi viimein! Nukun Ancan kanssa samassa huoneessa, pojat toisessa. Meillä ei ole omia suihkuja/vessoja. Yhteiset suihku- ja wc-tilat ovat oksettavan likaisessa kunnossa, taitaa jäädä tällä kertaa suihku väliin… Paikka vaikuttaa muutenkin hirveältä loukolta, huoneemme verhojen takaa paljastui seinä. Huomenna ei siis ainakaan päivänvaloon herätä.

 

8.10 Zhengzhou - Shanghai

 

Klo 13:00

Olemme Zhengzhoun Pagoda-aukiolla miettimässä, kuinka tappaa aikaa muutama tunti ennen bussin lähtöä. Yhdeksän tunnin yöunet takana, aamupalaksi join kahvia ja söin muffinsin KFC:ssä.

 

Porukkaposee Pagoda-aukiolla

Klo 15:00

Löysimme hienon kongfutselaisen temppelin keskustan laitamalta. Temppelissä on hiljaista, vain muutama kiinalainen turisti meidän lisäksemme. Vain tunti aikaa ennen kuin täytyy lähteä asemalle. Täytyy syödä lounasta ja etsiä Internet-kahvila. Minun täytyy ilmoittaa, etten pääsekään huomenna töihin, sillä matkamme venähti päivällä…

Klo 18:30

Edelleen Zhengzhoussa. Eikö täältä kaupungista pääse koskaan pois!? Bussimme Shanghaihin on 1,5 tuntia myöhässä, Zhengzhoun moottoriteillä on niin pahat ruuhkat, ettei bussimme pääse saapumaan kaupunkiin.

Klo 20:00

Jes, viimein bussimme saapuu asemalle ja pääsemme pois täältä!!! Nyt on tosin edessä 13 tunnin matka Shanghaihin.

9.10 Shanghai

Klo 9:00

Olemme perillä Shanghaissa. Takamus puutunut linja-automatkan jälkeen ja yöunet jäivät hyvin katkonaisiksi. Nyt kämpille, suihkuun ja nukkumaan! Voi kuinka ihanalta Shanghaissa näyttääkään Zhengzhoun helvetin jälkeen. Ihana länsimaalainen kaupunkimme, jossa on myös ulkomaalaisen, kiinan kielen taidottoman, helppo elää! AnneApina kuittaa.